Kahvilan ovi avautuu, tervetuloa sinne,
Tuoksu paahtuvan kahvin haihtuu ilmaan.
Kohottaa mieltä, se tumma juoma,
Ihana hetki arjen pyöritykseen.
Nurkassa soi hiljainen piano,
Sävelet leijuvat kahvilan tunnelmaan.
Ihmiset istuvat pöydissä puhellen,
Kuiskaukset luovat lämpöä sydämeen.
Tarjoilija kiirehtii puoleen ja toiseen,
Kupit kilisee, astiat kilahtaa.
Kahdenkeskiset hetket, ystävät kohtaavat,
Hetkiä jaettuja, muistoja luodaan.
Tuoreet leivonnaiset vitriinissä hohtaa,
Houkuttelevat makean nälkäistä sielua.
Palatessaan kukaan ei voi vastustaa,
Pieni herkkuhetki arjen keskellä.
Kahvilan ikkunasta ulos näen,
Kaupungin humu ja ihmiset kiirehtävät.
Mutta täällä kahvilassa aika hidastuu,
Ihmiset pysähtyvät hetkeksi hengähtämään.
Kahvilan tarina elää seinissä,
Muistot menneiden kahvilavieraiden.
Yksin tai ystävien kanssa istua saa,
Kahvila on paikka, jossa sydän rauhoittua saa.
Kahvilasta poistun lämmön täyteisenä,
Sydän täynnä kiitollisuutta ja onnea.
Kahvilan runo päättyy mutta muisto jää,
Tämä paikka, jossa rauhaa ja iloa saa.