Särkynyt sydän lepää rinnassani,
hiljaisuudessa se kivun alla nyyhkyttää.
Se muistoistaan saa haavojaan,
tunteisiin kahlittuna se taistelemaan jää.
Kun rakkaus pirstoutui kuin lasi,
syvä uurre jäi sydämeeni kaivautumaan.
Kyyneleeni vienojen muistojen lauseiksi muuttui,
ja suru värittää jokaisen päivän ennekuin koittaa auringon sarastus.
Särkynyt sydän kaipaa lääkettä,
parantavaa kosketusta ja lohtua ystäviltä.
Se ikävöi sitä rakkauden taikaa,
joka kerran sen sisälle kuului niin kirkkaana.
Vaikka sydämeni särkynyt on,
se vielä rohkeasti sykkii tutussa rytmissään.
Se hallitsee kipua murtuneista sirpaleista huolimatta,
ja etsii uuden aamun valoa synkkyyden keskellä.
Särkynyt sydän on haavoittunut,
mutta ei murtunut lopullisesti.
Se parantuu ajan syleilyssä,
kunnes jälleen voi loistaa rakkauden täydellisyydessä.
Niinpä särkynyt sydän ei luovuta,
vaan kurottaa kohti uutta onnen mahdollisuutta.
Se haaveilee täyteydestä, joka vielä koittaa,
ja uskoo syvästi rakkauden voimaan, joka jossain odottaa.