Äiti kulta, valon säde
Läpi elämän tunnelmien täyteisen.
Sinä tulet aina muistoissani mukaan,
Kulkien vierelläni, tukien ja suojaan.
Sinun kätesi pehmoinen, lämmin ja hellä,
Opetti minua elämän tielle.
Kannustit aina uusille poluille,
Uskoit unelmiin ja voimaan ihmeille.
Äiti, sinä olet kuin valtava tammi,
Vankan juuristosi turvin kantaa mä antamatta.
Olet voima, rauha ja viisaus,
Kun minä horjutan ja kompastun arjessa.
Yhdessä lähdimme tutkimaan maailmaa,
Aavikoilta ajan äärille saakka.
Sinun rakkauttasi ja tukea mä sain,
Kun tarvitsin turvaa ja hyvää sanaa vain.
Usein katselen peiliin ja näen siinä
Sinun silmäsi tuikkivan lämpöllä.
Ovat samat piirteet ja hymyn väreet,
Sydämemme yhteen valettu sulavot teräteet.
Vaikka eri polkuja jokainen nyt kulkee,
Se side äidin ja tyttären välillä syvälle tunkee.
Olet aina osa minua, äiti rakas,
Elämän kipuilut yhdessä kaksinkertaiset jakas.
Kiitos siitä, että kasvatit minut näin,
Vahvaksi ja rohkeaksi, ainutlaatuiseksi päin.
Äidiksi tulla on suuri kunnia ja taakka,
Mutta sinä, äiti, kannoit sen lempeinä taittoin.
Huolit ja hoivait, opastit ja kuuntelit,
Rakkaus virtasi sydämestäsi rajattomasti.
Äiti, minä kuiskaan sydämessäni sinulle,
Kiitos siitä, että olit minulle aina läsnä.
Sinä olet minun turvani ja valoni,
Äiti, rakastan sinua halki elämäni.
Yli vuorten ja laaksojen me kuljemme yhdessä,
Ikuisesti, äiti, sinä olet minulle paras lääkäri.