Sinua kummina katselen
pienokainen hellästi nyt näen
luoja niin ihmeellisen luonut
minutkin kummin tiellesi suonut
Ovathan askelmat edessäsi
elämän polku käänteitä täysi
on ahavainen matka päästä päähän
kotiin vievä tie silti sydämessään
Muistathan aina kätten lämmön
luvan, että pidän hyvän huolen
antaa elämän arvon tunnustuksen
täällä maailmassa parhaaksi suojeluksen
Kuunnellessa lasten ääniä arjen harmainakin päivinä
tunnen syvän riemun rinnassani voimakkaana elinvoimana
Ulkona tuuli myrskyää katoilla, tinkimätöntä tietä kuljetaan
Stä löydettävän leppoisan mielen, sielun silmikseen apu löydetään