Musta huumori runot, rohkeus tuo,
Nauretaan asioille pimeille, kuoletuin’ tietääkään jo.
Surun keskellä sieltä pilkahtaa nauru,
Kun maailma näyttää vain pimeältä, kylmältä saurulta.
Mustalla huumorilla taitoamme jaamme,
Aiheissa synkissä lempeä löydämme.
Nauretaan elämän kiperille kysymyksille,
Vaikka itkisimmekin sisältä, emme anna periksi meille.
Ruumiit pinottuna korkealle,
Musta huumori nyrpeälle luonteelle.
Kumarrutaan elämän kuolemalle,
Mutta nauru toisinaan karkaa suollemme.
Musta huumori koskettaa varovasti,
Kun aiheet arkoja ja herkkiä ovat,
Mutta nauru puhdistaa haavat sisimpäämme,
Kielensä viekkaasti maailman surkeuteen tarttuu.
Mustat pilvet tanssivat yllämme,
Naurettavaa maailmanmeno, surkuhupaisaa näemme.
Kun sydämemme itkee hiljaa, surua kantaen,
Mustalla huumorilla siitä voimaa ammentaen.
Räjähdyksistä nauru kumpuaa,
Mustalla huumorilla sotaa vastaan taistellaan.
Harmistuksemme pilvistä se siivilöi,
Naureskelemme ja jatkaa eteenpäin siitä lähtöä.
Musta huumori runot, salaisuus oma,
Ei jokaisen makuun, mutta meitä viehättää koma.
Surullisesta vitsistä nauru venähtää,
Mutta sydämemme alla, surun viestiin astua emmää’.