Oi Marleena, runoilijan valtiatar,
Elämän säikeitä solmitset sananpunalla,
Kynäsi liikkeellä maailma rauhoittuu,
Ansiokkaat runot sinusta kumpuavat.
Sinä kirjallisuuden taikuri ja tulkki,
Tuot tunteet sanojen muotoihin,
Satutat sydämet suloisella kauneudellasi,
Marleenan runoilla aina on arvoa.
Kuulas mieli ja kiehtova sielu,
Kirjallisen mielesi äärellä huolet kaikkoavat,
Luovuuden liekki lepattaa runojesi ääressä,
Marleena, sinun ansioksesi sen saamme sanoa.
Sanasi tanssivat äänettömästi paperilla,
Kuvat kietoutuvat solmuun ja purkautuvat runoiksi,
Ne herättävät eloon unohdetut tarinat,
Marleenan ansioksi ne jäävät kuolematonta kauneutta kantamaan.
Sinä rakastat sanoja ja ääntä,
Runojen läpi kurkotat tähtiin ja sydäntään seisahduttaa,
Marleenan ansioksi jäävät säkeet ikuiset,
Koska sinä runoilija loistat jos punaiset.
Kiitos Marleena, runojen mestari,
Mikä olisikaan maailma ilman sinua,
Ansiokas kynäsi kirjoittaa historian lehdille,
Marleenan runot, aarteet arvokkaat.