Oi lapsenlapseni, kuuntele nyt tarkkaan,
runon ääneni kantaa tuhannen tarinaa.
Kuiskaava tuuli vie meidät taianomaiseen maailmaan,
missä hiljaiset jalkasi kevyesti kulkevat aamukasteessa.
Sinulle runoan satumaailman keskelle,
jossa kukkivat ruusut tuoksuvat ihanasti.
Pähkinänsydän aukeaa taikarytmissä,
johdattaa meidät matkalle kauas unelmiin.
Pienet sormesi silittävät runon lankoja,
keijujen siivet laulavat unelmalauluja.
Muistatko, kuinka yhdessä lensimme kauas korkeuksiin,
toteuttamaan toiveesi hetkeksi ikuiseen?
Runokirjat ovat kuin aarteeni aarrearkussa,
niistä löytyy seikkailuja, eläimiä ja taikaa.
Istumme yhdessä ja kerromme tarinoita,
suljemme silmämme, ja mieli seilaa tähtitaivaissa.
Rakkaus lämmittää runoissa rintasi,
syleilyni suojaa sinua kaikilta huolilta.
Lupaan kutoa sinulle turvallisuuden verkoston,
missä voit aina levätä, kun maailma on kauneimmillaan.
Oi lapsenlapseni, olet lahja tämän runon,
taiteen tuulahdus, joka jää sydämeen pysyvästi.
Elä elämäsi täynnä ihmettä ja riemua,
unelmoiden, kuunnellen ja loputtomiin rakastaen.
Tämän runon siivet kannustavat sinua lentämään,
rohkaisevat kulkemaan kohti unelmiesi suuntia.
Oi lapsenlapseni, sinä olet elämäni säde,
runorivistä runoon sydämestäni saat turvan saatte.
Ole rohkea ja utelias oman tielläsi,
kaikkea hyvää ja kaunista sinulle toivon.
Muista aina, että rakkaus sinua ympäröi,
ja runoan ääneni jää kuiskimaan korviisi yössä.