Lainausmerkit ovat tuttuja merkkejä, joita käytetään tekstissä monissa eri yhteyksissä. Ne toimivat osoittamaan sanan tai lauseen erityistä merkitystä tai kuvaamaan suoraa puhetta. Suomen kielessä lainausmerkit ovat tärkeä osa kielioppia ja niiden oikea käyttö auttaa välittämään viestin selvästi ja oikein.
Suomen Kielitoimisto on virallinen taho, joka vastaa suomen kielen standardoinnista ja kielenkäytön ohjeistuksesta. Se on julkaissut useita kielioppisääntöjä ja ohjeita, joissa lainausmerkkien käyttöä käsitellään tarkasti. Tässä artikkelissa tutustumme lainausmerkkien käyttöön Kielitoimiston näkökulmasta.
Lainausmerkit voivat esiintyä tekstissä eri tavoin riippuen siitä, millaista merkitystä niiden avulla halutaan välittää. Suomessa yleisimmät lainausmerkit ovat kaksinkertaiset lainausmerkit (” ”), mutta myös yksinkertaisia lainausmerkkejä (’ ’) voidaan käyttää. Kielitoimiston ohjeiden mukaan kaksinkertaisia lainausmerkkejä käytetään yleensä suoran/lainatun puheen ja esimerkiksi lehtikirjoituksissa siteerattujen lauseiden merkitsemiseen. Yksinkertaiset lainausmerkit taas soveltuvat paremmin sellaisiin tilanteisiin, joissa lainattu teksti sisältää lainausmerkkejä. Esimerkiksi: ”Hän sanoi: ’En pidä sinusta’.”
On myös tärkeää kiinnittää huomiota lainausmerkkien käytön selkeyteen ja johdonmukaisuuteen tekstissä. Kielitoimisto suosittelee, että lainausmerkit sijoitetaan lauseen sisään, niin että muut välimerkit tulevat lainausmerkkien ulkopuolelle. Esimerkiksi: ”Tervetuloa!”, hän huudahti. Poikkeuksena tähän ovat tilanteet, joissa ryhdytään lainaamaan isoa kokonaista kappalejaksoa tekstistä, jolloin lainausmerkit voidaan sijoittaa myös otsikon alku- ja loppusanan eteen. Esimerkiksi: ”Eilen” on novelli, jonka kirjoitti tunnettu suomalainen kirjailija.
Lainausmerkit ovat myös tärkeitä silloin, kun halutaan korostaa tai kyseenalaistaa tiettyä sanaa tai ilmaisua. Kielitoimiston ohjeiden mukaan tällöin käytetään niin sanottua ironista tai eufemistista lainausta. Esimerkiksi: ”No, hän oli todella ’ystävällinen’ koko tapahtuman ajan…”.
Lopuksi on hyvä mainita, että lainausmerkkejä ei käytetä kaikissa kielissä samalla tavalla. Esimerkiksi englanninkielisissä teksteissä käytetään yleisesti lainausmerkkejä, jotka on sijoitettu lainausmerkkien sisään (” ”), kun taas suomessa ne sijoitetaan lainausmerkkien ulkopuolelle. Siksi onkin tärkeää noudattaa oman kielen kielioppi- ja käyttöohjeita, kuten neuvontaa, jonka Suomen Kielitoimisto tarjoaa.
Lainausmerkit ovat siis merkittävä osa kielenkäyttöä ja kieltoimiston ohjeistus auttaa varmistamaan niiden oikean ja tarkoituksenmukaisen käytön. Näillä ohjeilla varustettuna voimme luoda selkeitä, ymmärrettäviä ja kieliopillisesti oikeita tekstejä, jotka välittävät viestin tarkoituksenmukaisella tavalla.