Lainausmerkit ovat tärkeä osa kirjoitusta ja niillä on monia erilaisia käyttötarkoituksia. Ne auttavat lukijaa erottamaan suoria lainauksia muusta tekstistä sekä viestimään tiettyjä merkityksiä ja sävyjä. Lainausmerkit voivat kappaleessa osoittaa esimerkiksi suoria puheenvuoroja, lainauksia toisista teksteistä, sanontoja tai ilmauksia, jotka halutaan korostaa tai julistaa.
Yksi yleisimmistä käyttötarkoituksista lainausmerkkien käytölle on merkitä suoria puheenvuoroja. Kun henkilöllä on puheenvuoro tekstissä, se erotetaan muusta tekstistä lainausmerkeillä. Tämä auttaa lukijaa erottamaan puhujan omat sanat muusta sisällöstä. Esimerkiksi: ”Mikä kaunis päivä!” sanoin hän.
Lainausmerkit voivat myös osoittaa lainauksia toisista teksteistä. Tällöin lainausmerkeillä ilmaistaan, että kyseiset sanat tai lauseet eivät ole kirjoittajan itsensä tuottamia, vaan hän viittaa niihin jostakin muualta. Lainausmerkit voivat esimerkiksi merkitä toisen kirjoittajan tai lähteen toteamusta tai näkemystä. Esimerkiksi: Kuten Shakespeare on sanonut, ”Kaikki maailman näyttämöllä ovat vain näyttelijöitä.”
Lainausmerkeillä voi myös ilmaista sanontoja tai ilmauksia, joita halutaan korostaa tai julistaa. Esimerkiksi: Hän oli ”vuorenvarma” omasta menestymisestään. Tässä lainausmerkit viestivät, että sanonta ”vuorenvarma” on jollakin tavalla erityisen merkittävä tai ainutlaatuinen.
On kuitenkin tärkeää käyttää lainausmerkkejä harkiten ja oikein. On hyvä muistaa, että suoria puheenvuoroja varten käytetään yleensä lainausmerkkien sijasta ajatusviivoja, ja esimerkiksi lainattuja lauseita alkuperäisestä lähteestä voidaan korostaa kursiivilla tai muulla merkinnällä.
Lainausmerkit voivat siis olla erittäin hyödyllisiä kirjoittajan työkaluja. Niiden avulla voidaan osoittaa suoria puheenvuoroja, lainauksia ja korostaa tiettyjä sanontoja tai ilmauksia. Oikein käytettynä lainausmerkit auttavat selkeyttämään tekstiä ja viestimään tarkoituksenmukaisesti.