Lainausmerkit ovat tärkeä osa kirjoitusta, sillä ne osoittavat, että kyseessä on suora lainaus tai lainauksen kaltainen ilmaus. Lainausmerkit ympäröivät siteeratun tai lainauksen kaltaisen tekstin, ja niiden käyttö tunnetaan yleisesti kirjoitusohjeiden perusteista.
Lainausmerkit voidaan käyttää esimerkiksi suoran puheen ilmaisemiseen, kuten “Minä olen nyt paikalla”, sanoi hän. Lainausmerkkien käyttö korostaa suoran puheen ja erottaa sen muusta asiayhteydestä.
Lainausmerkit voivat myös tarkoittaa sitaattia tekstin sisällä. Esimerkiksi: Sanoit, että “minun pitää mennä nyt”. Lainausmerkkien käyttö erottaa lainauksen lauseen muusta tekstistä, joka kertoo kuka puhuu.
Lainausmerkkejä käytetään myös lainausmerkillä merkityissä ilmaisuissa. Esimerkiksi, sanotaan “hinta” kun viitataan kuluttajahintaan tai “jälkikäteen” kun tarkoitetaan tapahtuman jälkeistä aikaa. Tällöin lainausmerkit erottavat ilmaisun konkreettisesta asiasta.
Lainausmerkkien käyttöä koskevat kirjoitusohjeet vaihtelevat hieman kielenkäytöstä riippuen. Suomen kielen säännöissä käytetään “tavallisia” lainausmerkkejä (eli suklaapatukan muotoisia ””), kun taas esimerkiksi englanninkielisessä tekstillä käytettään toisinaan myös ’kaksoislainausmerkkejä’.
Lainausmerkkejä käyttämällä voi opetella tuntemaan lainaukset ja lainauksia muistuttavat ilmaukset. Kirjoitustyyli voi vaihdella vaikutelman syntymisen mukaan, esimerkiksi puhe kiinnostusta herättävästi ilmaistuna voi antaa aktiivisen vaikutuksen lukijalle.
Lainausmerkkien harjoittelu on siis tärkeää, jotta voimme käyttää niitä tehokkaasti ja antaa tekstile merkityksellisyyttä. Hyvä tapa aloittaa on yksinkertaisesti harjoitella niiden käyttöä erilaisissa teksteissä ja tilanteissa.