Kun astettaan kultaisille polulle,
Kohti hääpäivän sädehtivää kultaista solkia.
Vuosi päälle vuoden,
Rakkautemme väkevänä solmuun loksahtaa.
Kahden sydämen syke, helinä kirkas,
Kultainen hymni kaikuu lakeuksille hieno.
Onnea vuoristollemme se aukesi,
Kun lupauksen kultaa luovutimme sinä päivänä kultaiseen arkkuun uumeniin.
Kultahääpäivässä juhlimme, rakas sulho,
Muistellen hetkiämme eilispäivien kanssa.
Kultaa riittävät vuodet ovat antaneet,
Rakkauden kalleinta aarretta kirkkaana kanssamme kantaneet.
Kultahääpäivässä kiitämme elämää,
Joka meidät yhteen ohjasi.
Kuulumme toisillemme kuin käsi kultaansa,
Lahjan kultaista, kosketusta hellää.
Katseemme kultaista vastakkain kietoutuu,
Aika jättänyt meihin lempeän jälkensä.
Vuodet ovat solmineet helmen ystävän,
Kultahääpäivän välkkeessä yhteen kumpuaa ylpeys sydämen.
Rakkautemme tarina jatkuu,
Kuusikymmentä vuotta yhteisenä matkana.
Halki tuulien ja myrskyjen,
Yhdessä kultaamme kiitos antoi taivaanatarta.
Ohut kultavuori, aika niin arvokas,
Kultaa on kertynyt päivä päivältä.
Kultakutrein kruunumme loistaa,
Kultahääpäivässä hohtaa.
Ja kun kulta-aurinko laskee mailleen,
Käsi kultaiseen käteeni tarttuu lämpimään.
Kultahääpäivämme kultaan kääritään,
Kunnes lopun elämän kiitostaan säteilee.