Kettu ketterä, hännänheiluttaja,
Silmät kirkkaat, kuin tähtisadetta.
Suo siemailtaisin saloissa juosta,
Metsän siimeksessä se piiloa tuosta.
Viisas ja viekas, taidoillaan varustettu,
Pikku kettu, peto, mutta suloisuuttakin tullut.
Tassut hiljaa maata hipaisee,
Tarkat aistit kaiken kiinni napaisee.
Kettu juonikas, juonittelija,
Mutta kauniinakin kaikessa ilkikurisuudessaan.
Älykäs eläin, elämänsä taitava taituri,
Metsän kuningas, veikeä virtuoosi.
Kettu kettu, salaperäinen olento,
Metsän haltija, kultaisen punaisen suojelija.
Vie mennessään, lumoaa katseellaan,
Kuiskaa kuiskauksensa, kutsuu mukaansa.