Lainausmerkit ovat kielenkäyttäjän tärkein keino osoittaa, että kyseessä on jonkin toisen henkilön puhetta tai tekstiä. Lainausmerkit käytetään myös korostamaan jonkin sanan tai ilmauksen merkitystä, tai ilmaisemaan ironiaa. On kuitenkin tärkeää käyttää lainausmerkkejä oikein, jotta viestintä on selkeää ja luotettavaa.
Yleinen käytäntö on käyttää yhtä lainausmerkkiä puhutun tekstin siteeraamiseen, esimerkiksi: ”Niin kuin Laulaja-Lauri sanoo: ’Nyt on hyvä meininki!'”. Tällöin käytetään yhtä lainausmerkkiä ensin, ja sen sisälle laitetaan toinen lainausmerkki lausuman siteeraamisen merkiksi.
Kahdet lainausmerkit peräkkäin käytetään harvinaisemmassa tapauksessa, esimerkiksi silloin kun tekstissä siteerataan toista lainauksessa olevaa tekstiä. Tällöin käytetään ensin kahta lainausmerkkiä ensimmäisen siteeratun tekstin ympärillä, ja toisen siteeratun tekstin ympärillä käytetään yhtä lainausmerkkiä: ”Simo Knuuttila kirjoittaa: ’Tämä on vain ”sosiologiaa”, niin kuin käsitettä nykyisin ymmärretään'”.”
On huomioitava, että lainausmerkit voivat vaihdella eri kielissä. Esimerkiksi englannin kielessä käytetään yleisesti toisia lainausmerkkejä kuin suomen kielessä. On tärkeää huomioida myös eri kirjoitusasut, kuten yhdys- tai erillisnimet, kun lainausmerkkejä käytetään.
Lopuksi, on hyvä huomioida, että on olemassa myös muita merkintätapoja lainauksille, kuten kursiivin käyttö. Tärkeintä on kuitenkin pitää viestintä selkeänä ja ymmärrettävänä.