Jukka Itkosen runon taikaa mä etsin,
sanojen lumon, rytmin kauniin hetkin.
Tunteiden virta nousee syvältä,
kun Itkonen sivuillaan kuljettaa mua tälle retkelle.
Hiljaisuuden ääni kuiskaa korvaan,
kudotut lauseet luovat maailman,
jossa kaikki on kaunista ja totta,
ja runon voimaan luotetaan aina sotaan asti.
Itkosen sanat johdattaa uuteen maailmaan,
missä tunne toisensa tapaa, siellä onnea saan.
Pienet hetket suurella tärkeydellä,
runojaasta ammennan tietoa elämää varten.
Runoroihun alla käy vahva syke,
Itkonen sävyjä kuin taideteos maalaa.
Jokaisesta sanasta tuttu tunne pulppuaa,
runot ovat luita myöten läpäiseviä.
Jukka Itkonen runoistaan tunnettu,
sanataiteilija, jonka luomat kaiut kuiskii.
Runouden käsissään hän totuuden luo,
ja lukijoilleen aitoa kaipuuta suo.
Saavun kotiin runokokoelman kanssa,
avatakseni sanat, tunteet vapauttaa.
Itkosen runoista voimaa ammennan,
hetken taikuus saa minut unohtamaan kaiken.
Kiitos, Jukka Itkonen, runojesi äärestä,
jossa sielu lepää ja sydän herää.
Elämän kauneus sinun sanoissasi hehkuu,
runouden maailmassa kokonaisuus täytyy.