Juhannusyönä ihme tapahtuu,
lämpimän kesäyön taika puhkeaa kukkaan.
Pimeyden häivyttyä kuutamo nousee,
valaisemaan pellot, metsät ja kankaat.
Maan ääriin heijastuu kultainen hohto,
yön siltaa pitkin astellaan taivaaseen,
kunnes aurinko nousee taas uuden mukana,
ja täyttää maailman ihanalla loisteellaan.
Tulen liekit tanssivat rannoilla,
juhannuskokkojen hehkuva lämpö syttyy,
sielut yhtyvät hetken hiljaisuudessa,
koko sydämellään juhlaa tähän ryhtyy.
Kukkaseppeleet punotaan päähän,
nuoret neitokaiset tanssii käsikkäin,
tunteet laulavat kesän taitekohdassa,
nauttien hetkestä, joka on ikuisin.
Juhannusyössä koko maa herää eloon,
uudet alut syntyy ja vanhat kuolee,
sillan yli kuljetaan menneisyyteen,
ja tulevaisuuden päivät loistavat kirkkaina.
Keskikesän juhlan loistossa aika pysähtyy,
luonnon ääniin voi kuulla taivaiden laulun,
hetki vapauden ja riemun täytteinen,
juhannusyössä sydämet muuttaa muotoaan.
Ja kun yö vaihtuu päivään hiljalleen,
koko maa valpastuu uuteen alkuun,
jatkuen ikuisesti sydämissämme,
juhannusyön taika ei koskaan lakkaa.