Tähtien loisteessa hiljalleen vaivun,
hyvän yön runon sinulle nyt laulaisin.
Valon säikeet koristavat taivaan kantta,
syliin kietoutuu leppeyden hetki rantta.
Hiljaisuuden siipi peittää kaiken alleen,
yöhön vaipuu kaupungin humu ja meen.
Sydämessäni kantelen kieli helähtää,
sanoja helliä unien matkalle kätketä.
Hyvän yön runo syvälle sieluun laskeutuu,
tuoden mukanaan levollisuuden tuoksuu.
Rauhan siivillä unelmiin sinut saatan,
tietä valaisee tähtien majesteetti kaatan.
Kasvot huolettomat uneen painuvat,
taivaan kannen alle varovasti vaipuvat.
Levottomuudet haihtuvat pois syliltä,
ääniharmonyyn rauhaa sointujen valat miltä.
Hyvän yön runo unen siivillä kiitää,
toiveet ja tunteet taivaan tähtien viitää.
Värähtävät sanat hiljaa sydämeen kantaa,
taian omaa lapsenkaltaista kanttaa.
Uratun polun päälle kullankimaltavan,
nukkuvalle maailmalle hiljaisen haltavan.
Patja lempeä kutsuu untuvat pehmeät,
unelmien kehtoon rauhoittaa matkamme kehneet.
Ole siis valmis hyvän yön runon voimaan,
sillä se vie matkaan, jossa ei ole kohtalon voimaan.
Unten taikamaailmaan, jossa unelmat piilee,
lepoon ja leikkimieltä täynnä jää perille.
Hyvää yötä, rakas ystäväni, peitä pää mukavasti,
lähden siivillä unien tuoksujen helliviin juhliin rasti.
Palanen kauneutta sinua seurassa viihdyttää,
rauha ja hiljaisuus heittäytyy uneen ylle säilyttää.