Elämäss’ on tullut aika,
elo yöst’ on erilaista.
Työstä viimein pääsen pois,
sukuiloa, vapaa olo kois.
Eläkkeellä vapaana,
hienoa on olla vailla kahleita.
Maailma avoin, edessäni aukee,
kaiken sen nautin, mitä eteeni laukee.
Aamulla ei herätyskelloa tarvis,
saa rauhassa levätä ja makaroonia narisee.
Vaikka vähemmän taskusta rahaa tulee,
on se hinta, jonka maksaa mielellään, kuten huutokaupassa huutelee.
Eläkeläisillä on oma jengi,
koossa viisautta kuin leijonien kuningaskunnassa.
Nauruntäyteinen yhteisö, jossa on tilaa,
niin taiteen tekijälle kuin kahvikerholle niin vilkkaalle.
Eläkepäivieni suunnitelmat runsaat,
on lemmikkitarhoja ja kirjoitukset sun muuta.
Enää ei kiire paina, eikä aikataulu ruskaa,
filter-villakoirien kanssa nauruun purskahtaa.
Eläke elämäni kruunaa,
ei enää kiire, ei kiirettä kulua.
Nyt nautin aamukahveista hitaista,
lemmikkien kanssa päivästä pitkästä.
Elämä uusi, eläke viehättää,
ihanuutta tämä vapaus tarjoaa.
Eläkevuosia täynnä rakkautta ja naurua,
joita ihmetellen eteenpäin taival lennähtää.
Joten eläköön eläke ja ihanat vuodet,
emme kaivaudu surkeuteen kuin Minnesotan soytet.
Nautitaan elämästä, tehdään se meidän näköiseksi,
pilkettä silmäkulmaan ja naurua sydämeen tiukasti piiskaksi.