Elokuun tuoksut vienoohitse kulkevat,
kylmän kesän haihduttaa auringon huokailut.
Kasvaa maa tässä hetkessä kukoistukseen,
syksyn kuolosta ei vielä pihausta huokaise.
Niityt vihertävät, niin kuin elämä itää,
puiden lehvät kimaltelevat tähtinä valkeina.
Kasteherneet liehuvat tuulessa keveinä,
tanssien keskellä elämän jännittävää serenaadia.
Korkealle nousee aurinko taivaalle,
polveilee lämpöään maailman suojaksi.
Käsi kädessä, rakkaus sydämessä,
kuljemme elokuun päivissä onnellisina.
Viilenevät illat tuovat suukkoja arjen kiireiltä,
kun katselemme tähtiä kahden rakastuneina.
Kädet tiukasti toisiinsa sitoutuneina,
tunnen syvällä sydämessäni sykkivän rytisi.
Lepäämme kesän sylin hellässä syleilyssä,
kuuntelemme luonnon sävelinä metsän huminaa.
Elokuu runo välkkyy silmissäni,
kuin rakastuneen sydämen sykkivä aarre.