Oi Tove, taiteilijanainen rohkea,
Elämäsi lehdet keltaiset jo tuo,
Eläkkeelle jäät, unien maailmaan hohtava.
Kynäsi loihti tarinat, joita rakastaa koko kansa.
Sinä vietit päiväsi oman Miisa mukanasi,
Ruusutarhan siimes vei sinut syteen ja saveen.
Satumaailmasi Syysmatti seurasi rinnallasi,
Kun kirjoitit Muumit, rakkaat hahmot ja haaveet.
Nyt aika eteenpäin kiiruhtaa,
Eläkepäivät tarjoavat rauhan ansaitun.
Taiteilijalan elämäsi säkeet kajahtaa,
Vieläkö kynäsi siivellä tarun loihtii kanssamme?
Vaikka eläkkeelle jäätkin, mieleemme jäät,
Kirjoitusten võlilä vieläkin henkäät.
Sanat, jotka Muumeissa lumosivat,
Vielä tänäänkin sydäntämme koskettavat.
Kiitos, Tove, tarinoista unohtumattomista,
Sinun luovuutesi siivin meidät nosti.
Eläkkeelle jäädessäsi vielä elät,
Muumien valtakunta ei ikinä unohdu, sen vakuutamme tässä.