Aaro Hellaakoski, runon mestari,
Sanojen taituri ja suuri visiiri.
Säkeiden solmukohta, riimien suosikki,
Runoilijoiden kirkkain tähti.
Hellaakoski, tunnettu taiteestaan,
Sanojensa voimasta ja taidostaan.
Runojen salaperäiset maailmat hän loi,
Syvyyksistä sielujaan hän kutsui esiin, oi!
Metsien humina kuvastui hänen sävelissään,
Kultaiset ketut kallioilla tanssivat hänen herkin käsin.
Hän nosti katseen kohti tähtien loistoa,
Taivaankappaleet värähtelivät hänen sanoistaan.
Kaihoisat runot kertoivat kaipuusta,
Elämän kipuista ja unelmista ujosta.
Hellaakosken sanoilla kosketettiin sieluja,
Lämmön ja voiman ne meihin suojaan tuovat.
Tuo suuri runoilija, nyt tähti taivaalla,
Jätti jäljen niin syvän ja puhtaan kallioon hallalla.
Kiitos, Aaro Hellaakoski, runon kaunistaja,
Ijäisyyteen asti sinun sanasi kirkkautta ja mahtia.